Dave Matthews ja Tim Reynolds Berliinissä 12.3.2007

Omista ennakkotunnelmistani kirjoittelin erikseen, tämä alkaa siitä mihin siinä jäin.

Yleisön hurratessa aivan vauhkona Dave ja Tim astelevat sisään. Oma huomioni keskittyy täysin Daveen. Hän kävelee verkkaisesti lavalle, ottaa kitaran, istuu alas ja rupeaa soittamaan. Tässäkö se nyt on? Hetken päästä tunnistan kappaleen olevan Bartender. Daven Martin DM3MD -kitarasta tuntuu lähtevän yllättävän paljon särinää. Mitäpä siitä. Kun Dave pitkähkön intron jälkeen Dave alkaa laulaa, suurin osa yleisöstä tunnistaa kappaleen. Yleisö laulaa mukana. Tunnelma on heti katossa. I’m on a bended kneeeee Dave laulaa kovaa ja korkealta. Yleisössä lauletaan vähän miten sattuu, mutta mitäpä siitäkään. Onneksi monet ymmärtävät olla hiljempaa.

Tim Reynolds ja Dave Matthews

Ensimmäinen kuulemani Dave-biisi livenä on ohi. ”Das ist mein guter freund, Tim Reynolds”, Dave sanoo, ”Danke dass ihr hier seid.” Davelle tuodaan uusi kitara, Tim virittää itse kitaransa takaisin normaalivireeseen. Seuraavana Save Me, joka ei ainakaan mikään suuri suosikkini ole ollut. Olen aivan ällistynyt kuinka hyvältä se kuulostaa. Varsinkin lopun jamitteluosuus.

Seuraava soitetaan Stay or Leave, josta pidän valtavasti. Upeaa kuunneltavaa, vaikka nyt yleisö laulaakin vähän liian innokkaasti korkeissa kohdissa mukana. Seuraavana Satellite. Niin hienoa katseltavaa näiden kahden herran soittamana!

Aika pian Dave sanoo käyttäneensä kaiken saksansa. Heti konsertin alkupuolella kuuluu, kun joku mies huutaa ”I love you Dave!”, johon Dave kuittaa tyynesti ”I might get lucky tonight”. On jännää nähdä miten Davespeakit toimivat Saksassa.

Yksi suosikkibiiseistäni, Crush, soitetaan seuraavana. Tuntuu hienolta. Pitkä puheintro johdattaa biisiin Old Dirt Hill. Smooth Riderissa saadaan kuulla, että tupakoinnin lopettaminen on todellakin tehnyt hyvää äänelle. Kun seuraavana Dave ja Tim alkavat soittaa Everyday-kappaletta, yleisö lähtee heti mukaan: ”Honey honey, come and dance with me”! Mahtava biisi juuri nyt!

Dave Matthews Lie in Our Graves, tätä odotin ehkä eniten ennen konserttia. Ajattelin että kun tämän kuulen niin I’m blown awayyy mutta ehkäpä odotukset olivat liian kovat. Tuo kyseinen fiilis tuli sitten noin tunti konsertin jälkeen. Seuraavana Oh, yksi suosikeistani, upeeta kuulla livenä.

Keikka jatkuu tutuilla biiseillä. Dave puhuu siitä miten hiljainen kaupunki Berliini on. Dave myös hikoilee hurjasti, siitäkin hän puhelee. Tim ei näytä hikoilevan ollenkaan vaikka seisoo koko ajan. Timmyn soolona soittama Stream on upeeta katseltavaa. Hän on todella taitava kitarista ja ymmärtää niin hyvin mitä soittaa milloinkin.

Jimi Thing on kokonaisuudessaan aivan mahtava! Sen jälkeen Davelle tuodaan toinen aivan samanlainen kitara tilalle, viritetty ilmeisesti dropped-D:hen. Epäilen, että Don’t Drink the Water on vuorossa seuraavana. ”Grey Street!” kuuluu yleisöstä. Dave ja Tim alkavat kuitenkin soittaa jotain aivan muuta, jotain mikä hiljentää koko salin. Hetken päästä tunnistan kappaleen olevan cover-biisi Still Water. Hienoa kuulla rauhallista biisiä, jota en ole kuullut paljon ollenkaan. Aika nopeasti se kuitenkin vaihtuu paljon vauhdikkaammaksi biisiksi, joka on DDTW, kuten arvasinkin.


Yleisö on hyvin mukana seuraavana kuultavassa #41:ssä. Biisissä Crash Into Me tunnelma on jotain aivan omalaatuista. Toisen kerroksen parvelta on roikkunut koko konsertin ajan iso Puolan lippu, jonka Dave tässä vaiheessa huomio ja alkaa heittää läppää puolasta, samalla kun aloittelee kappaletta Dancing Nancies. Itse kappale – ja varsinkin sen loppu – on jotain aivan käsittämätöntä.

Encoren ensimmäinen biisi on totuttuun tapaan Some Devil soolona sähkökitaralla. Sen jälkeen Tim tulee taas mukaan ja Dave vaihtaa akustiseen. Dave puhuu kappaleesta, jonka esittää seuraavana. Yleisöstä huudellaan hävyttömästi biisien nimiä Daven puheen päälle. Dave heittää läppää, että hyvä kun joku muukin puhuu, niin hänestä ei tunnu että puhelisi vain yksikseen jossain huoneessa. Puheintro johtaa julkaisemattomaan biisiin Sister, joka on hieno ja rauhallinen. Iloinen Ants Marching seuraavana.

Seuraavana Daniel Lanois -cover The Maker, josta olen viime aikoina innostunut paljonkin. Two Step on upea biisi viimeisenä. Olisin tietysti halunnut kuulla enemmän, mutta nopeasti kävi selväksi, että tässä oli kaikki.

Jään hengailemaan keikkapaikalle konsertin jälkeen. Juttelen joidenkin mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Jossain vaiheessa siirrymme portille, jossa on kymmenkunta ihmistä odottamassa. Konserttia järjestämässä olleita ihmisiä lähtee autoilla, pyörillä ja kävellen. Kukaan ei tiedä onko Dave vielä sisällä.

Muutama tyyppi tulee. ”Where’s Dave?” joku kysyy. ”He’s right there”, yksi tulijoista virnuilee. Katson ympärilleni mutten näe Davea missään. Joukkoomme on liittynyt joku myssypäinen tyyppi. Mutta sehän on … Dave!!! Dave jakaa nimmareita, kuvia otetaan, olen aivan sekaisin. Varmaan moni muukin…

– Matti

Mainokset
Kategoria(t): Dave Matthews, Eurooppa, Keikat, Live, Omat jutut, Tim Reynolds. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Dave Matthews ja Tim Reynolds Berliinissä 12.3.2007

  1. Paluuviite: Harmaakatu - Dave Matthews Band Blogi

  2. Tomi sanoo:

    Olisipas hienoa päästä keikalle, kiitokset Matille tunnelmista. Olen menossa Kööpenhaminaan mutta viikkoa liian myöhään…olisi kiva kuulla kaikkien keikoilla käyneiden fiiliksiä täällä, kertokaa ihmiset !

  3. Mikko sanoo:

    Aivan! Mielellään lukisi matkakertomuksia ihan omana otsakkeena! Mikakin voisi muistella menneitä vielä uudemman kerran..;)

  4. Mika sanoo:

    Suomeksi DMB:stä näin hienoa tekstiä, iso kiitos Matille!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s